Lapsen purenta ei kehity valmiiksi yhdessä hetkessä. Leuan kasvu, hampaiden puhkeaminen ja lapsen omat kasvupyrähdykset muuttavat tilannetta vuosien mittaan. Siksi vanhemmalle herää usein aivan aiheellinen kysymys: kasvuohjaus vai seuranta lapsella? Oikea vastaus ei löydy pelkästään siitä, ovatko hampaat vinossa, vaan siitä, miten purenta, leuat ja kasvojen kasvu toimivat kokonaisuutena.

Oikomishoidon erikoishammaslääkärin arvio auttaa erottamaan tilanteet, joissa kasvua kannattaa hyödyntää aktiivisesti, niistä tilanteista, joissa rauhallinen seuranta on lapselle paras ratkaisu. Tavoitteena ei ole aloittaa hoitoa mahdollisimman aikaisin, vaan oikeaan aikaan ja selkeällä suunnitelmalla. Kohta jo hymyilyttää, kun tiedätte, mitä tilanteessa seurataan ja miksi.

Kasvuohjaus vai seuranta lapsella – mistä päätös syntyy?

Kasvuohjauksella tarkoitetaan oikomishoitoa, jossa hyödynnetään lapsen vielä käynnissä olevaa leuka- ja kasvojen kasvua. Hoidolla voidaan esimerkiksi tukea yläleuan kasvua, ohjata leukojen keskinäistä suhdetta tai korjata purentaa, joka häiritsee normaalia kasvua. Käytössä voi olla irrotettavia tai kiinteitä kojeita, ja hoitomuoto valitaan aina yksilöllisesti.

Seurannassa taas tarkkaillaan, miten hampaat puhkeavat, miten leuat kasvavat ja muuttuuko purenta lapsen kehittyessä. Seuranta ei tarkoita, että asia jätetään huomiotta. Päinvastoin, se on aktiivista ja suunnitelmallista hoitoa silloin, kun kasvun seuraava vaihe voi ratkaista paljon. Lapsi kutsutaan tarkastuksiin sovituin välein, jotta hoito voidaan aloittaa heti, jos siihen syntyy tarve.

Päätökseen vaikuttavat muun muassa lapsen ikä ja kehitysvaihe, purentavirheen laatu, leukojen kasvusuunta, hampaiden puhkeamisvaihe sekä mahdolliset toiminnalliset oireet. Myös lapsen oma valmius käyttää kojetta ja perheen arjen mahdollisuudet huomioidaan. Hyvä hoitosuunnitelma on kliinisesti perusteltu ja samalla lapselle mahdollisimman mutkaton.

Milloin kasvuohjauksesta voi olla hyötyä?

Kasvuohjausta harkitaan erityisesti silloin, kun purentavirhe liittyy leukojen väliseen suhteeseen eikä vain yksittäisten hampaiden asentoon. Kasvuiässä voidaan joissakin tilanteissa vaikuttaa siihen, miten ylä- ja alaleuka kehittyvät suhteessa toisiinsa. Aikuisena vastaavanlaisten luustollisten ongelmien hoito voi olla huomattavasti vaativampaa.

Esimerkiksi ristipurenta voi kertoa siitä, että yläleuka on kapea suhteessa alaleukaan. Jos purenta ohjaa alaleukaa sivulle, kasvojen kasvu voi kehittyä epäsymmetrisesti. Tällöin hoidon tavoitteena voi olla luoda leuoille tilaa kasvaa tasapainoisemmin ja tukea toimivaa purentaa.

Myös selvästi suuri ylipurenta, jossa yläetuhampaat ovat hyvin edessä, voi olla syy varhaiseen arvioon. Etuhampaat voivat altistua tapaturmille, ja joissakin tilanteissa leukojen kasvusuhdetta voidaan hoitaa kasvun aikana. Alapurenta eli tilanne, jossa alaleuka tai alahampaat ovat yläleuan edellä, vaatii niin ikään tarkkaa yksilöllistä arviota. Kaikkia alapurentoja ei hoideta samalla tavalla tai samassa iässä.

Kasvuohjausta voidaan harkita myös silloin, kun maitohammas menetetään liian aikaisin ja pysyville hampaille halutaan säilyttää riittävästi tilaa. Toisinaan kyse on tavasta, kuten pitkäkestoisesta peukalon imemisestä, joka vaikuttaa purennan kehitykseen. Tällöin kojehoito ei yksin ratkaise tilannetta, vaan hyvään lopputulokseen tarvitaan lempeää tukea myös tavan lopettamiseen.

Milloin seuranta on viisain valinta?

Monet lasten hammasrivien ahtautta tai vinoja hampaita koskevat huolet näyttävät voimakkailta juuri hampaiden vaihtuessa. Se ei silti aina tarkoita, että hoito pitäisi aloittaa heti. Pysyvien hampaiden puhkeamiselle ja leukojen kasvulle kannattaa usein antaa aikaa, sillä tilanne voi muuttua nopeasti kasvupyrähdysten aikana.

Jos purenta toimii hyvin, leukojen suhde on tasapainoinen eikä lapsella ole oireita tai haitallisia toiminnallisia poikkeamia, seuranta voi olla perusteltua. Tällöin voidaan odottaa esimerkiksi kulmahampaiden tai toisten poskihampaiden puhkeamista ennen tarkemman oikomissuunnitelman tekemistä. Näin vältetään turhat hoitovaiheet ja voidaan kohdistaa hoito siihen aikaan, jolloin se tuottaa parhaan hyödyn.

Seuranta on usein hyvä ratkaisu myös silloin, kun myöhempään vaiheeseen suunnitellaan hampaiden asentoa korjaavaa oikomishoitoa. Kasvua ei tarvitse aina ohjata, mutta sen eteneminen kannattaa tuntea. Säännöllisissä kontrollikäynneissä huomataan, jos tilanne muuttuu tavalla, joka edellyttää nopeampaa reagointia.

Merkit, joiden vuoksi arvioon kannattaa hakeutua

Vanhemman ei tarvitse osata nimetä purentavirhettä. Riittää, että jokin lapsen hampaissa, purennassa tai kasvojen kasvussa mietityttää. Arvioon on hyvä varata aika etenkin, jos huomaatte jonkin seuraavista asioista:

• lapsi puree toistuvasti poskea, kieltä tai kitalakea
• alaleuka siirtyy sivulle, kun lapsi sulkee suun
• etuhampaat ovat hyvin edessä tai alahampaat purevat yläetuhampaiden etupuolelle
• lapsella on selkeä ristipurenta, suuri rako etuhampaiden välissä tai hampaiden puhkeaminen poikkeaa odotetusta
• hengitys kulkee jatkuvasti suun kautta, kuorsaus on toistuvaa tai leuan toiminta aiheuttaa kipua tai hankaluutta.

Suun kautta hengittämisen, kuorsauksen ja purennan yhteys kannattaa arvioida huolellisesti. Oikomishoidon erikoishammaslääkäri tarkastelee purennan osuutta kokonaisuudessa ja ohjaa tarvittaessa muiden asiantuntijoiden arvioon. Kaikkea ei selitetä purennalla, eikä kaikkea hoideta oikomiskojeella.

Ensikäynti tekee tilanteesta selkeän

Lapsen oikomishoidon arvio alkaa rauhallisesta keskustelusta. Vastaanotolla käydään läpi vanhemman havainnot, lapsen toiveet ja mahdolliset aiemmat hammaslääkärikäynnit. Tämän jälkeen tutkitaan hampaiden asennot, purenta, leukojen liikkeet ja kasvojen kasvun piirteet. Tarvittaessa tutkimusta täydennetään röntgenkuvilla tai digitaalisilla malleilla.

Arviossa ei katsota vain sitä, miltä hymy näyttää juuri nyt. Olennaista on ennakoida, mihin suuntaan tilanne on kehittymässä. Jos kasvun ohjaus on tarpeen, vanhemmille kerrotaan ymmärrettävästi hoidon tavoite, käytettävä koje, arvioitu aikataulu ja se, mitä lapselta ja perheeltä edellytetään. Jos seuranta on parempi vaihtoehto, sovitaan kontrolliajankohta ja selitetään, mitä käynneillä tarkkaillaan.

Selkeä suunnitelma helpottaa myös lasta. Kun hän tietää, mitä vastaanotolla tapahtuu ja miksi, hoitoon on turvallisempi tulla. Lapsen kanssa puhutaan ikätasolle sopivasti ja kannustavasti – kyse on hänen hymystään, kasvustaan ja hyvästä olostaan.

Hoidon ajoituksessa ei ole yhtä oikeaa ikää

Usein kuulee kysyttävän, missä iässä lapsen pitäisi mennä oikomishoidon arvioon. Yhtä kaikille sopivaa ikärajaa ei ole. Joillekin ensimmäinen arvio on hyödyllinen varhain vaihtohampaistovaiheessa, toisilla riittää myöhempi tarkastus. Jos purenta näyttää tasapainoiselta eikä lapsella ole oireita, hammaslääkärin säännöllinen seuranta voi olla täysin riittävä.

Varhainen arvio ei kuitenkaan sido hoitoon. Sen arvo on siinä, että perhe saa luotettavan näkemyksen tilanteesta ilman arvailua. Tarvittaessa kasvuohjaus voidaan aloittaa oikealla hetkellä. Jos taas odottaminen on lapsen kannalta järkevämpää, tiedätte senkin ja voitte keskittyä rauhassa arkeen.

Smailissa lasten ja nuorten oikomishoito suunnitellaan erikoishammaslääkärin arvion pohjalta. Hoidon tavoitteena on toimiva purenta, tasapainoinen kasvu ja luonnollinen hymy – ei tarpeettoman pitkä tai monivaiheinen hoitopolku. Käynnillä voidaan puhua avoimesti myös kustannuksista ja siitä, mitä eri vaihtoehdot käytännössä tarkoittavat.

Jos lapsen purenta askarruttaa, arvio kannattaa varata mieluummin uteliaisuudesta kuin huolesta. Yksi asiantunteva käynti voi tuoda perheelle selkeyden, ja lapselle parhaassa tapauksessa juuri oikea-aikaisen tuen kohti tervettä, valloittavaa hymyä.