Viisi merkkiä purentavirheestä nuorella
Viisi merkkiä purentavirheestä nuorella voi näkyä hymyssä, syömisessä tai leuan toiminnassa. Katso, milloin oikomishoidon arvioon kannattaa varata aika.
Nuoren hampaat eivät aina asetu kasvaessa aivan niin kuin toivoisi. Joskus muutos näkyy peilissä vinoutena, joskus se kuuluu yöllisenä narskutteluna tai tuntuu hankaluutena purra leipää. Viisi merkkiä purentavirheestä nuorella auttaa vanhempaa ja nuorta tunnistamaan tilanteet, joissa oikomishoidon erikoishammaslääkärin arvio voi tuoda selkeyttä.
Purentavirhe ei tarkoita, että nuoren hymyssä olisi jotain vialla. Se tarkoittaa, että hampaiden, leukojen tai purentalihasten yhteistoiminta ei ehkä ole täysin tasapainossa. Kasvuiässä tilanteeseen voidaan usein vaikuttaa erityisen hyvin, koska leuan kasvu on vielä käynnissä. Kaikki poikkeamat eivät tarvitse hoitoa, mutta oikea-aikainen tutkimus kertoo, mikä olisi juuri nuorelle järkevin ratkaisu.
Viisi merkkiä purentavirheestä nuorella
1. Hampaat eivät kohtaa luontevasti
Tavallisesti yläetuhampaat asettuvat hieman alaetuhampaiden etupuolelle, ja poskihampaat sulkeutuvat yhteen niin, että pureskelu tuntuu vaivattomalta. Jos nuori ei saa hampaita yhteen ilman, että leuka hakee asentoa, purenta jää auki etu- tai sivualueelta tai alahampaat ovat selvästi ylähampaiden edessä, kyse voi olla purentavirheestä.
Myös hyvin suuri etäisyys ylä- ja alaetuhampaiden välillä kannattaa tutkia. Etuhampaat voivat olla alttiimpia kolhuille esimerkiksi liikunnassa, jos ne työntyvät selvästi eteenpäin. Pelkkä hampaiden asento ei kuitenkaan ratkaise hoidon tarvetta. Erikoishammaslääkäri arvioi kokonaisuuden: hampaiden puhkeamisen, leukojen välisen suhteen, kasvusuunnan ja nuoren oman tilanteen.
2. Pureskelu tai pureminen tuntuu hankalalta
Nuori saattaa tottua pureskelemaan vain toisella puolella eikä välttämättä itse huomaa tapaansa. Vanhempi voi kiinnittää huomiota siihen, että ruoka jää helposti hampaiden väliin, kovien ruokien pureminen on hankalaa tai leuka siirtyy sivulle, kun suu sulkeutuu. Joskus nuori välttelee tiettyjä ruokia, koska niiden pureskelu tuntuu epämukavalta.
Yksipuolinen purenta voi liittyä hampaiden asentoon tai leuan toiminnalliseen poikkeamaan. Se ei automaattisesti tarkoita vakavaa ongelmaa, mutta jatkuessaan se on hyvä selvittää. Vastaanotolla katsotaan, miten purenta toimii liikkeessä – ei vain sitä, miltä hampaat näyttävät, kun suu on kiinni.
3. Leuka naksuu, väsyy tai tuntuu kipeältä
Leukanivelen naksuminen on melko tavallista, eikä yksittäinen, kivuton ääni aina vaadi hoitoa. Jos naksumiseen liittyy kipua, suun avaamisen rajoittumista, lukkiutumisen tunnetta tai jatkuvaa leuan väsymistä, tilanne ansaitsee tutkimuksen. Myös toistuvat päänsäryt, ohimoiden arkuus tai aamuisin tuntuva leukojen väsyminen voivat kertoa siitä, että purenta ja purentalihakset kuormittuvat.
Oireiden taustalla voi olla esimerkiksi narskuttelua, stressiä, purennan epätasapainoa tai useamman tekijän yhdistelmä. Siksi hoitoa ei pidä päätellä pelkän oireen perusteella. Joillekin nuorille riittää seuranta ja omahoito-ohjeet, toisille voidaan suunnitella purennan korjaamista tai tarvittaessa suojaavaa kiskoa. Tavoitteena on aina toimiva ja mahdollisimman levollinen purenta, ei vain suorassa rivissä olevat hampaat.
4. Hampaat kuluvat, lohkeilevat tai ikenet vetäytyvät
Nuoren hampaiden ei yleensä pitäisi kulua nopeasti. Tasaiset, kuluneet purupinnat, etuhampaiden lohkeamat tai toistuvat paikkojen rikkoutumiset voivat viitata voimakkaaseen kuormitukseen. Jos nuori narskuttelee öisin, kuluminen voi edetä huomaamatta. Aamuisin ilmenevä leukojen jäykkyys tai läheisen kuulema hampaiden kirskunta ovat hyödyllisiä havaintoja vastaanotolle kerrottavaksi.
Myös ikenien vetäytyminen yhden tai useamman hampaan kohdalta voi liittyä siihen, että hammas on hyvin ulkona hammaskaarelta tai kuormittuu epäedullisesti. Ienmuutoksille on muitakin syitä, joten niitä ei kannata tulkita itse. Hammaslääkärin ja tarvittaessa suuhygienistin tutkimus auttaa varmistamaan, onko kyse puhdistustavoista, tulehduksesta, purentakuormituksesta vai niiden yhdistelmästä.
5. Hymy tai hampaiden asento mietityttää nuorta itseään
Nuoren oma kokemus on merkityksellinen. Hän voi peittää hymynsä kuvissa, vältellä ääneen nauramista tai kokea, että etuhampaiden asento häiritsee arkea. Esteettinen toive ei ole turha syy hakea arviota – hymy liittyy usein vahvasti itsevarmuuteen ja siihen, miltä tuntuu olla muiden seurassa.
Silti hoitopäätöstä ei tarvitse tehdä kiireessä. Oikomishoidossa arvioidaan aina, mitä voidaan saavuttaa, millä menetelmällä ja millaisella aikataululla. Nuori kannattaa ottaa mukaan keskusteluun alusta asti. Kun hän ymmärtää hoidon tavoitteen ja pääsee kertomaan omista toiveistaan, hoitoon sitoutuminen on yleensä helpompaa.
Milloin purennan arvioon kannattaa tulla?
Purennan arvio on aiheellinen, jos jokin edellä mainituista merkeistä toistuu, pahenee tai huolestuttaa nuorta tai vanhempaa. Arvioon voi tulla myös silloin, kun oireita ei ole, mutta hampaiden puhkeaminen, leukojen kasvu tai hymy askarruttaa. Kasvuiässä ajoitus riippuu paljon tilanteesta: joskus paras ratkaisu on aloittaa hoito pian, joskus seurata kehitystä rauhassa ja aloittaa myöhemmin.
Erityisesti ristiinpurenta, selvästi eteen työntyvät yläetuhampaat, alapurenta ja voimakas ahtaus kannattaa näyttää asiantuntijalle ajoissa. Leuan kasvua voidaan tietyissä tilanteissa ohjata kasvupyrähdyksen aikana tavalla, joka ei ole enää samalla tavoin mahdollista aikuisena. Tämä ei tarkoita, että jokainen nuori tarvitsisi varhaista oikomishoitoa. Se tarkoittaa, että yksilöllinen arvio antaa mahdollisuuden tehdä päätös oikeaan aikaan.
Vastaanotolle kannattaa ottaa mukaan myös käytännön havainnot: naksuuko leuka, milloin kipua ilmenee, onko nuorella tapana narskutella tai onko purenta muuttunut nopeasti. Mitä paremmin kokonaisuus tunnetaan, sitä tarkempi hoitosuunnitelma voidaan laatia.
Mitä oikomishoidon tutkimuksessa tapahtuu?
Ensikäynnillä nuoren purentaa tutkitaan huolellisesti ja keskustellaan siitä, mikä vastaanotolle toi. Hampaiden asennon lisäksi tarkastellaan leukojen suhdetta, kasvojen kasvua, suun toimintaa ja suuhygieniaa. Tarvittaessa otetaan röntgenkuvia, valokuvia tai digitaalisia jäljennöksiä, jotta hoidon suunnittelu perustuu tarkkaan tietoon.
Käynnin tärkeä osa on keskustelu. Nuori ja vanhempi saavat tietää, onko hoito tarpeen, milloin sitä kannattaa tehdä ja mitä vaihtoehtoja tilanteessa on. Perinteiset kiinteät kojeet ovat edelleen erinomainen ratkaisu moniin vaativiinkin purentavirheisiin. Joissakin tilanteissa läpinäkyvät Invisalign-kalvot voivat sopia nuorelle hyvin, kun kalvoja käytetään ohjeen mukaisesti. Hoitomenetelmä valitaan purennan tarpeiden, kasvuvaiheen ja arjen mukaan – ei pelkästään sen perusteella, mikä näyttää huomaamattomimmalta.
Hoidon jälkeen retentiokojeet ovat olennainen osa lopputuloksen säilyttämistä. Hampaat liikkuvat luonnostaan läpi elämän, joten retentiosta huolehtiminen suojaa sekä purentaa että hymyä.
Rauhallinen arvio voi olla nuorelle suuri helpotus
Purentavirheen epäily ei edellytä valmista päätöstä oikomishoidosta. Usein jo asiantuntijan tekemä tutkimus helpottaa, kun nuori ja vanhempi saavat vastauksen siihen, onko kyse kasvun normaalista vaiheesta, seurattavasta asiasta vai hoidettavasta purentavirheestä.
Smailissa hoito suunnitellaan oikomishoidon erikoishammaslääkärin johdolla nuoren kasvua, toiveita ja arkea kuunnellen. Selkeä suunnitelma tekee tilanteesta ennakoitavan, oli seuraava askel sitten seuranta, oikomishoito tai muu purennan hyvinvointia tukeva ratkaisu.
Jos nuori on alkanut peittää hymyään, leuka oireilee tai hampaat eivät tunnu kohtaavan oikein, asiaa ei tarvitse jäädä pohtimaan yksin. Yksi rauhallinen arvio voi antaa suunnan, jonka jälkeen kohta jo hymyilyttää.